Tuttu kasvo ruudusta ja KTP:n katsomosta

By 13/08/20202020, Uutiset

Toimittaja-tietokirjailija Jari Korkki on kova FC KTP:n fani ja tuttu kasvo muun muassa Arto Tolsa Areenalla. Lauantaina Korkilla on keskeinen rooli, kun Kotkassa vietetään jalkapalloilun perinnepäivää. Hän juontaa Arto Tolsasta kertovan kirjan julkistamistilaisuuden Cafe & Bar Kaks7:ssa kauppatorilla puolilta päivin, ja myöhemmin iltapäivällä ”Nostalgiaa ja vanhoja mestareita”-muistelmatuokion ”Tolsalla”.

Televisiostakin tuttu toimittaja ja tietokirjailija Jari Korkki on vakiokasvoja FC KTP:n peleissä. Miehen sydän sykkii vihreä-valkoisille, ja hän seuraa raitapaitojen otteluja niin kotona kuin vieraissa.

Korkki on syntynyt Tampereella, hän opiskeli aikanaan siellä, ja myöhemmin työt ovat vieneet pääkaupunkiseudulle. Korkilla on osoite Helsingissä, mutta oikeampi koti on Kotkassa. Parissakymmenessä vuodessa hänestä on tullut täällä kotkalaisempi kuin monesta paljasjalkaisesta.

Viihdyn Kotkassa hyvin. Tämä on sopivankokoinen kaupunki. Helsingissä en tunne oloani yhtä kotoisaksi, Jari Korkki selvittää.

Nuorukaisena Tampereella Korkki harrasti jalkapalloa Ilves-Kissoissa ja jääkiekkoa Tapparassa.

Kolmetoista vuotiaana innostuin keilailusta, kun huomasin, että pärjään aikamiestenkin kanssa. Parhaimmillani olin nuorten SM-kisoissa kahdesti kuudes ja mukana maajoukkuevalmennuksessa sekä EM-karsinnoissa. Lukioikäisenä saatoin viihtyä koulun jälkeen keilahallilla neljäkin tuntia, ja homma meni vähän överiksi. Nykyäänkin vielä käyn silloin tällöin heittämässä, Korkki kertoo.

Yliopisto-opiskeluiden jälkeen 1990-luvun puolivälissä Jari Korkki työskenteli nelisen vuotta BBC:n (British Broadcastin Corboration eli Britannian Yle) suomenkielisessä palvelussa Lontoossa Englannissa. Sillä reissulla jalkapalloilukin tuli yhä tutummaksi.

Tarjonta oli ylenpalttista, kun pääkaupungin alueelta on aina vähintäänkin puolenkymmentä seuraa Valioliigassa, mies toteaa ja jatkaa:

Sinne mennessäni minulla ei ollut mitään suosikkiseuraa, mutta sellainen löytyi kyllä luontevasti. Yleensä homma menee niin, että joukkue, jota lähipubissa fanitetaan, on sitten se sinun seurasi. Minun asuinkulmillani kannatettiin Tottenhamia. Kun vielä sympaattinen saksalainen Jürgen Klinsmann pelasi niihin aikoihin Spursissa, oli ”oma seura” selviö.

Lontoon kaudella Jari Korkki selosti yhden Euroopan mestaruusfinaalinkin.

Se oli 1996, kun Saksa voitti Tshekin jatkoajan jälkeen 2–1. Olin äänessä Wembleyllä, ja lähetys kuultiin Suomessa paikallisradioissa.

Korkin poissaollessa Tampereen Pallo-Veikot voitti jalkapallon Suomen mestaruuden 1994. Sen jälkeen TPV ja Ilves yrittivät fuusiota, mutta Tampere United ei ollut sitä, mitä tavoiteltiin.

Lontoosta paluun jälkeen 1996 olin ”koditon”, kun kaikki seurat, joihin minulla oli kytkös, oli kastroitu (so. tehty lisääntymiskyvyttömiksi). TamU:ssa ei ollut minuun vetoa, Korkki sanailee.

Helsingistäkään Jari Korkki ei löytänyt omaansa.

Tilanne olisi voinut olla toinen, jos ”Teme” (Teemu Pukki) ja ”Litti” (Jari Litmanen) olisivat pelanneet silloin samassa joukkueessa, toteaa Korkki.

– ”Erinäiset asiat” (lue: avopuoliso Kirsi Mäkinen) toivat minut sitten Kotkaan, ja oli helppo hakeutua KTP:n peleihin. Kirsi oli istunut katsomossa jo ennen minua, Korkki kertoo.

Teemu Pukki ja Jari Korkki ovat toisilleen hyvinkin tuttuja. Korkki on seurannut kotkalaisjalkapalloilijan uraa läheltä jo pitkään ja Teemun pelejä ulkomaillakin useasti. Maaliskuussa 2014 kaksikko tapasi Glasgow Celticin kotiareenalla Celtic Parkilla, kun Pukki pelasi Skotlannissa.

Jari ja Kirsi ovat kovia Teemu Pukki-faneja. He ovat vierailleet kaikissa niissä ulkomaan kohteissa, joissa Pukki on pelannut.

Olemme nähneet Temen livenä kaikkialla muualla paitsi Espanjassa. Näimme kyllä Sevillan pelaavan, mutta Teemu oli juuri silloin seuran kakkosjoukkueen matkassa vieraissa, Korkki harmittelee.

Unohtumattomia Pukin peleistä on useitakin.

Saksan Gelschenkirchenissä näimme 2011, kun Teemu teki Schalkelle ensimmäisen kotiottelumaalinsa päällä. Tasan vuosi sitten olimme ihan aitiopaikoilla Carrow Road-stadionilla Norwichissa, kun Kotkan poika täräytti hattutempun Valioliigan ottelussa Newcastlea vastaan. Kotijoukkue voitti matsin 31, Korkki hehkuttaa.

Teemu Pukki nousi KTP:n edustusjoukkueeseen 15-vuotiaana kaudella 2005. Poikasen ensimmäinen peli miehissä oli Suomen cupin ottelu Savannan Palloa vastaan Kumpulan kentällä Helsingissä.

Olin paikalla, mutta en vielä silloin reagoinut häneen. Enemmän seurattavaa oli SAPA:n faneissa, jotka olivat aloittaneet riehakkaan juhannuksenvieton jo aatonaatona, Korkki naureskelee.

Pari kesää myöhemmin Teemu Pukkia ei voinut olla enää huomaamatta.

KTP pelasi vieraissa Vuosaaren Viikinkejä vastaan Heteniityn kentällä. Teme pääsi vaihdosta sisään ja melko pian sen jälkeen hän iski Kotkalle 01 voittomaalin. Se osuma oli historiallinen. Teemusta tuli nuorin 1990-luvulla syntynyt pelaaja, joka teki maalin Veikkausliigassa. Pukki oli viisi viikkoa aiemmin täyttänyt 17 vuotta, muistelee Jari Korkki.

Korkin, Mäkisen ja Pukkien suhde on säilynyt läheisenä jo vuosia, ja nyt kotkalaisfanit odottavat mielenkiinnolla, missä Teemu pelaa ensi kaudella. Matkaan lähdetään ja peliin mennään, jos vain koronarajoitukset sen sallivat.

Jari Korkilla on näkyvä rooli KTP:n jalkapalloilun perinnepäivän ohjelmistossa lauantaina 15.8.2020. Puhetyöläinen muun muassa juontaa Arto Tolsasta kertovan muistelmateoksen julkistamistilaisuuden Cafe & Bar Kaks7:ssa Kotkan kauppatorilla kello 12.

Alkuillasta Arto Tolsa Areenalla pelataan Ykkösen ottelu FC KTP–Vaasan Palloseura. Ennen sitä on muistelmatuokio ”Nostalgiaa ja vanhoja mestareita”, jossa palautetaan mieliin kotkalaisseuran takavuosien saavutukset. Peli alkaa kello 16 ja Jari Korkin juontamat muistelot jo kello 15.

Jari Korkki tervehtii ilolla perinnepäivää ja toivoo, että siitä tulee perinne.

On hienoa, että seuran saavutuksia ja vanhoja mainetekoja arvostetaan ja muistellaan. Lontoon vuodet näyttivät minulle, mitä on kokonaisvaltainen fanittaminen. Tosin katsomoväkivalta ja onnettomuudet tuovat esiin myös kulttuurin nurjat puolet.

Mustat käsivarsinauhat jonkun legenda poismenon johdosta sekä Testimonial-matsit (rivistä poistuvien pelaajien jäähyväisottelut) ovat tapahtumia, joissa yhteisöllisyys korostuu. Norwichissa sen erityisesti aistii. Siellä on aina sijaa hyväntekeväisyydelle, ja katsomossa näkee paljon perheitä ja naisia, Korkki kertoo.

Arto Tolsa Areenan katsomossa Jari Korkkia kiusaa yksi asia.

Takaiskun jälkeen hartiat putoavat, ja sieltä täältä kuulee, että ”ei tästä mitään tule”. Niinhän se on, että pessimisti ei pety, ja tuollaisella asenteella varjellaan itseään pettymykseltä. Mitähän siitä tulisi, jos pelaajat olisivat yhtä kyynisiä. Kaikista matseista tulisi varmaan 0–5 turpaan. Positiivisella asenteella ja yleisön tuella on 0–2:stakin joskus noustu, painottaa Korkki.

Jari Korkki työskentelee nykyään Kauppalehdelle, tekee videopakinoita Nykypäivän Verkkouutisille, mutta kirjoittaa myös Demokraattiin.

Demokraatissa on hiljattain ollut pari kirjoittamaani Kotka-henkistä juttua. Ensimmäisen otsikko oli ”Minä ja Teemu Pukki”, ja toisen jutun aiheena oli kotkalainen urheilumaisema.

Koviinkin kansiin Jari Korkki on saanut tekstiä. Jo 1990-luvulla hän teki neljä kirjaa Tampereen historiasta. Viime vuonna ilmestyi kirja ”Puolustuksen paluu” silloisesta puolustusministeristä Jussi Niinistöstä (Siniset), ja hieman kevyemmällä kädellä kirjoitettu teos Sauli Niinistön ja Jenni Haukion nelijalkaisesta perheenjäsenestä ”Lennu Valtakunnan ykköskoira”. Nyt syyskuussa tulee julki Kalervo Kummolan elämäkerta ”Kale Rautakansleri”.

Jatkoakin varmasti seuraa, mutta keskeneräisistä suunnitelmista on turha puhua, Jari Korkki sanoo arvoituksellisesti.

TEKSTI: Matti Järvinen KUVAT: Matti Järvinen ja Kirsi Mäkinen