KTP:n joulukalenteri #22

By 22/12/20162016, Uutiset

KTP:n joulukalenteri esittelee tänä vuonna KTP:ssä, Kotkan TP:ssä ja FC KooTeePeessä pelanneita pelaajia vuosien ja vuosikymmenien takaa.

Joulukalenterissa on vuorossa pelaaja, joka kantoi FC KooTeePeen sotisopaa aina pelinumerolla 22, mutta ennätti edustaa pelaajaurallaan myös ruotsalaisseuroja. Kyseessä on Tuomo Turunen, joka kertoo, ettei ole tehnyt vieläkään virallista lopettamispäätöstä.

–Mennään Litti-tyylillä vuosi kerrallaan, ja katsotaan nyt miten terveys sallisi pelaamisen myöhemmin. Olen jo aiemmin luvannut pelaavani vielä kotkalaisjoukkueessa Teemu Pukin kanssa, joten pitäähän ainakin se lupaus pitää, Tuomo aloittaa.

Jalkapallon parissa Tuomo aloitti noin kuusivuotiaana Haminassa Pallo-Kissojen junioreissa, kunnes perheen muutettua Karhulaan vaihtui seura Kotkan Nappuloihin. Jalkapallo oli luonnollinen lajivalinta, sillä isoveli Teemu oli aloittanut harrastamisen jo hieman aiemmin ja isä pelasi tuohon aikaan haminalaisten edustusjoukkueessa.

–Olimme Teemun kanssa aina mukana iskän harjoituksissa ja peleissä – ja tietysti omat pallot mukana, Tuomo muistelee.

12-vuotiaana jalkapalloharrastus jatkui Jäntevän riveissä nappula-ajoilta tutun valmentajan Martti ”Dono” Rissasen opeissa.

–Meidän nappulajoukkueemme KoNa Karhut siirtyi kokonaisuudessaan Jäntevän puolelle, kun taas KoNa Kotkat taisi siirtyä kokonaisuudessaan KTP:hen. Siirryin myöhemmin KTP:n B-junioreihin ja ensimmäisen kerran taisin harjoitella heidän kanssaan 14-vuotiaana, Tuomo kertoo.

Ensimmäisen kerran Turunen pääsi edustusjoukkueen harjoituksiin vuonna 2002 ollessaan vasta 15-vuotias.

–Se oli loppuvuotta 2002 ja mukana harjoituksissa oli paljon vanhempaa kaartia, kuten Toni Pulli, Juice Piispa ja Mika Pulkkinen, Turunen listaa.

Turunen pääsi tekemään seuraavana vuonna liigadebyytin ennen kuin oli ennättänyt täyttää 16 vuotta. Debyyttiottelu pelattiin Kotkassa FC Hämeenlinnaa vastaan ja Turunen pelasi viimeiset kolme minuuttia.

–Taisin olla siihen aikaan toiseksi tai kolmanneksi nuorin koskaan liigassa pelannut pelaaja. Sen muistan, kun Vesalan Harri tuli huutelemaan minua kentälle, kun olin päädyssä lämmittelemässä. Itse ottelusta en enää muista mitään, Tuomo sanoo.

Seuraavaa Turusen kautta varjosti selkävaivat, jotka estivät pelaamisen käytännössä koko kaudelta. Ainoaksi otteluksi jäi viimeisellä kierroksella pelattu vierasottelu Jazzia vastaan.

–Ensimmäinen varsinainen liigakauteni oli sitten vuonna 2005, jolloin sain pelata 16 ottelussa. Peliaikaa kertyi lähinnä keskikentän pohjalla ja laidassa. Seuraavana vuonna pääsin pelaamaan mielipaikallani topparina ja peli kulki ja muutenkin joukkueella meni hyvin, Tuomo tiivistää.

Kaudeksi 2007 Turunen jatkoi peliuraansa FC Hongan riveissä, jossa pelasi kaikkiaan kahden ja puolen vuoden ajan, kunnes matka jatkui Ruotsin suurseuroihin lukeutuvaan IFK Göteborgiin.

–Minun piti siirtyä jo tammikuussa Helsingborgin riveihin, mutta siirto tuli mutkia matkaan. Peliaika Göteborgissa oli tiukassa ja näin jälkikäteen ajateltuna olen miettinyt sitä, kuinka paljon henkistä kapasiteettia nuorelta pelaajalta vaaditaan pärjätäkseen ulkomailla, Turunen sanoo.

IFK Göteborgista matka jatkui Trelleborgiin aluksi lainalle, kunnes siirrosta tuli pysyvä. Ollessaan lainalla Trelleborg hilasi itsensä jumbosijalta lopulta viidenneksi Turusen liittymisen jälkeen.

–Olihan siinä vaihtoehtoja muuallekin, mutta Trelleborgissa jatkamisen puolesta puhui joukkueen potentiaali ja se rooli, minkä olin siellä saanut. En olisi voinut kuvitellakaan, että joukkue putoaa alaspäin kahtena seuraavan vuonna aina kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle, Turunen kertaa.

Sarjasta putoamisten lisäksi Turunen listaa rankaksi pettymyksen KTP:n vuoden 2014, kun liiganousu ei toteutunutkaan vasta kuin kabinettipäätöksellä.

–Nämä on näitä henkimaailman juttuja. Joukkueessa ei ollut loukkaantumisia, ja pelikin kulki ihan kohtuullisen hyvin, mutta emme vain saaneet puristettua kaikkea joukkueesta ulos, Turunen toteaa.

Vuoden U21 pelaajaksi urallaan valittu Turunen on voittanut urallaan peräti yhdeksän hopeaa, mutta ei ainuttakaan mestaruutta. Moni on jo ollut valmis päättämään Turusen uran, mutta fysioterpaiaa opiskeleva ja omaa yritystä pyörittävä pelimies haluaa pitää vielä takaportin auki mahdolliselle paluulle. Turunen lähettää riemukkaita terveisiä nousua halajavalle KTP:lle.

–Oikein kiva, kun esimerkiksi Marko Tyyskä tekee paluun joukkueeseen ja muutenkin olisi kiva, että joukkue olisi mahdollisimman kotkalainen. On ehkä raa’asti sanottu, mutta Kotkan ulkopuolelta tulevilla ei ole samanlaista sidettä seuraan kuin kotkalaisilla omilla pelaajilla on, Turunen perustelee.