KTP:n joulukalenteri #20

By 20/12/20162016, Uutiset

KTP:n joulukalenteri esittelee tänä vuonna KTP:ssä, Kotkan TP:ssä ja FC KooTeePeessä pelanneita pelaajia vuosien ja vuosikymmenien takaa.

Jouluaatto lähestyy, kun vuorossa on jo kalenterin luukku numero 20. Tällä kertaa esittelyssä on henkilö, joka on toiminut KTP:ssä ainakin 20 eri roolissa pelaajasta puheenjohtajaan. Kyseessäon Seppo Paananen, joka on syntynyt 14. kesäkuuta 1947.

Paananen kertoo kasvaneensa jalkapalloon kiinni. Hänen isänsä Toivo toimi KTP:ssä 1940-50-luvuilla pelaajana, ja sittemmin luotsasi kotkalaisjoukkueen historiansa ensimmäiseen Suomen mestaruuteen vuonna 1951.

–Asuimme tuohon aikaan Hovinsaarella ja isäni säilytti edustusjoukkueen palloja kodissamme. Taisin syntyäkin pallojen päällä, Paananen veistelee.

Paanasen perhe muutti sittemmin Kotkansaaren puolelle ja Seppo liittyi KTP:n juniorijoukkueeseen. Aiemmin hän oli pelannut hovinsaarelaisten kanssa pihapelejä.

–Muistan, kun kentällä meidät pistettiin jonoon ja kysyttiin nimi- ja osoitetiedot. Lapsia oli valtavasti liittymässä jalkapalloharrastuksen pariin. Taisin olla silloin 11–12-vuotias, koska siihen aikaan nuorimmat juniorijoukkueet olivat vasta 12-vuotiaille, Seppo kertoo.

Ensimmäisen kerran edustusjoukkueen mukaan Paananen pääsi jo vuonna 1965 ollessaan vasta 17-vuotias, mutta tuolloin ei vielä Mestaruussarjaotteluita kertynyt vyölle. SM-debyytin hän teki kaksi vuotta myöhemmin pelatessaan seitsemässä ottelussa. Kaikkiaan Paananen pelasi kolmella SM-kaudella ja kahden Suomensarjakauden aikana KTP:n pudottua pääsarjasta vuoden 1969 päätteeksi.

–Arto Tolsa lähti kevätkierroksen jälkeen Belgiaan ja töissä loukkaantunut Pekka Heikkilä ei pystynyt pelaamaan loppukauden otteluissa. Kaksi syömähammastamme ja hyökkääjäämme olivat sivussa pitkään ja se näkyi lopputuloksissa, Paananen sanoo.

Sittemmmin Paananen on tullut tunnetuksi muun muassa KTP:n joukkueenjohtajana, nuorten valmentajana, seuran sihteerinä ja puheenjohtajanakin.

–Olin myös perustamassa 1970-luvun alussa KTP:n ensimmäistä naisten joukkuetta. Kuuluttajan tehtävät perin pääkuuluttaja Reijo Pasilta, kun hän ei ollut päässyt paikalle. Muistan, että olin kerran aloittamassa kuuluttamaan, mutta huomasin että kentällä ei ollut kuin 10 pelaajaa, näin ollen marssin varapelaajan roolista suoraan avaukseen, Paananen kertoo.

Uransa huippuhetkiksi Paananen laskee pelaamansa Mestaruusarjan ottelut sekä puheenjohtajakautensa.

–Olihan se hienoa toimia puheenjohtajana ja seuran 80-vuotisjuhlat ovat jääneet pysyvästi mieleeni, Paananen tuumaa.