Hiljainen hetki ”Nepan” muistolle

By 05/08/20202020, Uutiset

Juha Vainion laulussa ”Vanhojapoikia viiksekkäitä” todetaan, että ”koskaan ei juhlittu Nestorin häitä”. Irmeli ja Nestori Miikkulaisen kohdalla se ei pitänyt paikkansa. Yhteistä matkaa kertyi liki 60 vuotta.

FC KTP ja Myllykosken Pallo kohtaavat Ykkösen kiihkeässä paikalliskamppailussa Arto Tolsa Areenalla tänään keskiviikkona. Hieman ennen avausvihellystä areenalla vietetään vielä herkkä hetki, kun KTP haluaa kunnioittaa hiljattain kuolleen suuren kotkalaisen jalkapallopersoonan, Nestori Miikkulaisen, muistoa. Isäntien suruun yhtynevät myös vierailijat, sillä Miikkulainen pelasi aikanaan MyPassakin.

Nestori Miikkulainen syntyi 29.1.1935 nyttemmin Venäjän alueen Jääskessä, josta suurin osa jäi Neuvostoliiton puolelle vuoden 1944 rajanvedossa. ”Nepa” nukkui pois Kotkassa 15.7.2020 pitkään sairastettuaan.

Sodan seurauksena Miikkulaisen perhe muutti Kotkaan, Nestorista tuli Metsolan poika, ja siellä hän asui suuren osan elämästään.

Nestori Miikkulainen muistetaan ennen muuta jalkapallomiehenä. Hän saavutti KTP:n vihreä-valkoisessa raitapaidassa muun muassa nuorten Suomen mestaruuden. 1950-luvulla seura oli voimissaan, ja miesten edustusjoukkueeseen oli ylitarjontaa hyvistä pelaajista. Niinpä Nepakin haki peliaikaa myös Myllykoskelta.

Jalkapalloilu sai jäädä taka-alalle, kun Miikkulainen lähti työn perässä Ruotsiin. Sieltä palattuaan Nepa keskittyi enemmänkin valmennukseen, ja 1970–80-lukujen taitteessa hän luotsasi ensi askeleitaan ottavaa KTP:n naisten joukkuetta.

Miikkulaisen alaisuudessa seura saavutti toistaiseksi ainoan naisten SM-mitalin – pronssisen – vuonna 1981.

Tuohon aikaan KTP:ssa pelasi myös nuori neitonen Helena Vanhanen, joka myöhemmin saavutti Helsingin Jalkapalloklubissa neljä Suomen mestaruutta ja pelasi 23 ottelua Suomen maajoukkueessa. Vanhanen muistelee Miikkulaista ja yhteisiä pelivuosia suurella kunnioituksella.

Ihmisenä Nepa oli lämmin, herkkä ja huolehtivainen ja valmentajana osaava. Miikkulainen piti kyllä huolen, että fyysisen kunnon takia emme hävinneet kenelläkään, ja meidän tyttöjen psyykkaajana hän oli kyllä mestarillinen. Jo hänen olemuksensa ylläpiti positiivisuutta ja herätti luottamusta, muistelee ”Helsu” Vanhanen.

Muistan yhdenkin ottelun, jossa olin alussa ollut ihan huono ja hukannut monta maalipaikkaa. Olin jo menettää uskoni, mutta kun vilkaisin vaihtopenkille ja näin siellä miehen täynnä tunteen paloa, ajattelin, että tämä matsi me vielä voitetaan ihan vaikka vain Nepalle. Niinhän siinä sitten kävi, ja kaikilla oli taas hauskaa, jatkaa armoitettuna maalintekijänä tunnettu Helena Vanhanen.

Vanhasen mielestä KTP:n SM-pronssijoukkueessa oli – tai on – jotain erityistä.

Ja siitä suuri kunnia lankeaa kyllä Nestorille. Mestaruudethan ovat tietysti mestaruuksia, mutta kyllä minulle tuo kolmas sija KTP:ssa 1981 on monessa suhteessa ihan yhtä arvokas. Olimme pieni porukka maaseudulta, mutta horjutimme kuitenkin Helsingin suuria, HJK:ta ja Puotinkylän Valttia. Voitimme Klubinkin, mutta sehän se SM-kullan kuitenkin vei. Ylpeitä me olimme pronssistakin.

Kotkan mitalistit ovat pitäneet yhteyttä vuosien ajan, ja kuinka ollakaan, nyt älypuhelimien aikakaudella perustettu yhteinen whatsapp-ryhmä sai nimekseen ”Nepan enkelit”.

Siellä olemme viestitelleet toisillemme niin iloisia kuin vähemmän iloisia asioita. Kun kavereille piti laittaa viesti Nepan poismenosta, oli osaaottavien sydämien määrä viestiketjussa mittaamaton, liikuttuu Helena Vanhanen.

Nestori Miikkulainen jäi aikanaan eläkkeelle Kotkan kaupungin kiinteistönhoito-osaston putkipuolen tehtävistä. Työyhteisössä hänet muistetaan yhtä myönteisenä henkilönä kuin harrastepiireissäkin. Muuan työtoveri kertoo:

Nepa oli tunnettu lausahduksistaan. ”Nyt olisi taas yksi kettukeikka” oli hänellä tapana sanoa melkein asiasta kuin asiasta. Olipa yhteys sitten negatiivinen tai positiivinen, Nestorilla oli kuitenkin kyky kääntää homma aina plussan puolelle.

Miikkulaisesta tuli valtakunnanjulkkis, kun toinen metsolalainen, Nepan ikätoveri ja hyvä kaveri, lauluntekijä Juha Vainio pyysi lupaa saada käyttää miehen nimeä hittikappaleeksi nousseessa Vanhojapoikia viiksekkäitä -laulussa.

Suostuin mutta sillä ehdolla, ettei siitä tule mikään pornolaulu, kerrotaan Nepan myöhemmin selvittäneen.

Vanhojapoikia viiksekkäitä” ei kerro kotkalaisesta velikullasta. Saimaannorppaan vertautuvan miekkosen mallina oli ollut puumalalainen Nestori ReponenTosin ihan yksi yhteen kappale ei peilaa Reposenkaan elämää.

Laulussa todeltaan, että “koskaan ei juhlittu Nestorin häitä…” Nepan kohdalla se ei pidä paikkansa. Nestori ja Irmeli Miikkulainen menivät naimisiin vuonna 1961, avioliitto oli pitkä ja rikas, ja vasta Nepan sairastuminen vieroitti parin toisistaan joitakin viikkoja sitten.

Jalkapalloilun lisäksi Miikkulaisten kiinnostuksen kohteita olivat 1980-luvulla Suomeenkin rantautunut ranskalainen kuulapeli petanque (petankki) ja asuntovaunumatkailu. Irmeli ja Nestori tekivät kymmeniä matkoja Eurooppaan, ja alkuaikoina mukana olivat myös pojat Kari ja Jukka.

Nepaa jäävät muistelemaan lähinnä laaja suku mutta myös ystävät, työtoverit ja seuraväki.

TEKSTI: Matti Järvinen KUVA: Miikkulaisten kotialbumi